Viime päivät ovat menneet lähinnä ihmetellessä ja ihastellessa miehekkäitä tapoja, joita pentu harrastaa. "Katso, se pissaa eri tavalla! Ooh!" Erityistä ihastusta herätti pikkupojan jalannosto! Siinäpä vasta kehittynyt kaveri, toinen koipi nousee jo vähän! Kiveksiä piti etsiä oikein monen hengen voimin, mutta löytyiväthän ne molemmat lopulta. Silläkin uhalla, että kuulostan nyt typerältä, kerron, että etsin niitä väärästä paikasta. Oikeasta ilmansuunnasta toki, mutta hienosäädössä oli korjaamisen varaa. Oppia ikä kaikki.
Suurta hauskaa pentu järjesti hyppimällä Oprin selkään ja siitä innostuneena nylkyttämällä kättäni. Käteeni kohdistuvaa toimintaa tietenkin paheksuttiin naureskellen, mutta Opri hoitakoot omat ongelmansa. Miehellä on miehen elkeet ja olemme kyllä kaikki sen jo huomanneet!
Hieman tyttömäistä sen sijaan on pentuparan kiljunta. Tänään onneton oksenteli koko päivän, mistä johtuen suuntasimme eläinlääkärille tutkimaan tilannetta. Vesikään ei pysynyt pienellä sisällä, vaan lensi kaaressa ulos, joten tipan laitto tuntui aiheelliselta väsähtäneen pennun toipumisen edistämiseksi. Kanyylia ängettiin suoneen kolmella yrityksellä ja lopulta myös niskaan ja pyllyyn yritettiin saada edes pari tippaa nahan alle. Koko tilanne olisi ollut melko koominen, ellei pentu olisi kirkunut täyttä kurkkua. Lopulta pistettiin vielä oksennuksenestolääkettä peppuun ja sehän se vasta huudot aiheuttikin. Ilmeisesti aine kirveli takalistossa pahemman kerran, sillä huuto jatkui vielä eläinlääkärin kirjoitellessa laskua.
Nyt poika nukkuu ja miehiset painit ovat tällä hetkellä erätauolla. Toivottavasti Ukko on pian taas hyvässä voinnissa ja eläimelliset menot voivat jatkua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti